TEKSTIN TYYLIT (Särmä s. 384-393)
Kieli, sävy, tyyli
oppikirja s. 384-393 ja kurssivihko s. 40
-Millaista kieltä käytetään: yleiskieltä, puhekieltä, murretta, slangia, ammattikieltä/erityiskieltä?
-Mihin aihepiireihin sanat liittyvät; mitä sanaluokkia käytetään; mitä aika- ja persoonamuotoja käytetään; miten valinnat vaikuttavat?
-Minkätyyppisiä lauseita on: väite-, kysymys, -huudahduslauseita, yksinäislauseita, yhdyslauseita?
-Mitä retorisia keinoja on valittu: onko kärjistämistä, liioittelua, kielikuvia, kiertoilmaisuja, sitaatteja, vastakkainasettelua, toistoa, vierassanoja, puhuttelua, kohdistamista, vertailumuotoja, asteilmaisuja, tunnevärittyneitä sanoja jne.?
-Millaista teksti on rytmiltään? (lauseiden ja imaisujen pituudet, toiston käyttö, rivijako, soinnuttelu, runomitta)
-Millainen on sävy: totinen, neutraali, humoristinen, ironinen, sarkastinen? Mikä merkitys sävyllä on?
-Millaista tyyli on: niukkaa, pelkistettyä, neutraalia vai kohosteista, paisuttelevaa, maalailevaa, tunteellista, arkista, juhlallista, poleemista. leikittelevää, parodioivaa, ironista? Mistä tyyli syntyy?
-Onko kieli/tyyli kontekstissaan odotuksenmukaista?
katso tyylin tutkimisesta ohjeet
https://viisikurssi.blogspot.com/2018/02/tyylin-tutkiminen.html
Tyylin valintaan vaikuttavat asiat:
-aihe
-tavoite
-tilanne
-tekstilaji ja siihen liittyvät konventiot
-kohde ja julkaisupaikka
-tekijän persoona
NEUTRAALI TYYLI: tyyli, joka on käyttöyhteydessään tyypillistä ja tavanomaista
KOHOSTEINEN TYYLI poikkeaa ja erottuu tavallisesta
ASIATYYLI: sisältö ja selkeys tärkeintä, yleiskielistä
ARKITYYLI: rentoa ja epämuodollista (sanavalinnat, rönsyilevät virkerakenteet, kirjoittajan näkyvyys, voi olla puhekielistä)
KONKREETTINEN TYYLI: havaittavat oliot, esineet, paikat, toiminnat, teot
ABSTRAKTI TYYLI: asiantilat, ominaisuudet, suhteet, joita ei voi havaita (s.390)
HAVAINNOLLINEN TYYLI: käsitteet määritelty, kuvailua, esimerkkejä, konkreettisen ja abstraktisen vaihtelua, aktiivin käyttöä, kielikuvia (s.390)
VIRKERAKENTEET VAIKUTTAVAT TYYLIIN:
-asiatyylissä kokonaisia virkkeitä, joissa on päälause
-kolumneissa ja novelleissa voi käyttää retorisina keinoina vajaita virkkeitä
-lauseenvastikkeet tiivistävät ilmaisua; liikakäyttö tekee tyylistä raskaan
-yksinäiset päälauseet tekevät tyylistä hakkaavan; asioiden suhteet eivät hahmotu
-sanajärjestys: tuttu asia ensin, uusi sitten
-toisto on tehokeino tunteisiin vetoavissa ja vaikuttamaan pyrkivissä teksteissä ja kaunokirjallisissa teksteissä
-toisto voi olla häiritsevää, tarpeetonta
-rytmi: tekstin osien vaihtelua tai samankaltaisuutta (s. 392)
Ohjeita tyylin analysoimiseen oppikirjassa s. 393
Ohjeita tyylin analysoimiseen oppikirjassa s. 393
Kieli, sävy, tyyli
oppikirja s. 384-393 ja kurssivihko s. 40
-Millaista kieltä käytetään: yleiskieltä, puhekieltä, murretta, slangia, ammattikieltä/erityiskieltä?
-Mihin aihepiireihin sanat liittyvät; mitä sanaluokkia käytetään; mitä aika- ja persoonamuotoja käytetään; miten valinnat vaikuttavat?
-Minkätyyppisiä lauseita on: väite-, kysymys, -huudahduslauseita, yksinäislauseita, yhdyslauseita?
-Mitä retorisia keinoja on valittu: onko kärjistämistä, liioittelua, kielikuvia, kiertoilmaisuja, sitaatteja, vastakkainasettelua, toistoa, vierassanoja, puhuttelua, kohdistamista, vertailumuotoja, asteilmaisuja, tunnevärittyneitä sanoja jne.?
-Millaista teksti on rytmiltään? (lauseiden ja imaisujen pituudet, toiston käyttö, rivijako, soinnuttelu, runomitta)
-Millainen on sävy: totinen, neutraali, humoristinen, ironinen, sarkastinen? Mikä merkitys sävyllä on?
-Millaista tyyli on: niukkaa, pelkistettyä, neutraalia vai kohosteista, paisuttelevaa, maalailevaa, tunteellista, arkista, juhlallista, poleemista. leikittelevää, parodioivaa, ironista? Mistä tyyli syntyy?
-Onko kieli/tyyli kontekstissaan odotuksenmukaista?
katso tyylin tutkimisesta ohjeet
https://viisikurssi.blogspot.com/2018/02/tyylin-tutkiminen.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.