Runon erittelyn ja tulkinnan avuksi

Katso myös Särmä 80-91. Jukolan Tekstioppi s. 103.


Erittelyn ja tulkinnan avuksi (erittele= esittele, nimeä ja mieti, miksi näin on, mitä tällä saavutetaan, miten vaikuttaa kokonaisuuteen jne.? – Voi olla myös muodossa ”tarkastele”, ”tee havaintoja”.)

Mitkä ovat runon pohjatiedot?
-Runoilijan nimi, runon nimi, runon ilmestymisvuosi ja runon laji. Tuoko runon nimi jotain lisää runon merkitykseen?(saattaa esitellä puhetilanteen tai kuvata sisältöä, olla avain sisältöön)Mitä lajityyppiä runo edustaa?(oodi; hymni; elegia; sonetti; tanka; haiku; rooliruno= yksikön ensimmäisessä persoonassa esitetty runo, korostaa tietyn puhujan puhetilannetta, on tunnelatautunut; proosaruno. Uusia runouden lajeja language-runous (tutkii kielen käytön muotoja), flarf (kyseenalaistaa kulttuurin ilmiöitä liioitellen ja humoristisesti), äänirunous ja visuaalinen runous kuva- ja videorunoineen.
Mikä on runon aihe ja sisältö?
-Mistä, keistä runo kertoo? Mikä on runon tarina? (mitä, missä, milloin kuka?) Esitetäänkö runossa väitteitä jostakin asiasta, onko siinä vastakkainasetteluja? Onko runo itsestään tietoinen ja itseään kommentoiva (=metalyriikkaa)?

(Kun tehtävänä on eritellä runon rakennetta tai rakenteita, käy läpi kohdat Mikä on runon puhetilanne? Millaisia ovat runon rakenteet? Millainen on runon rytmi?)

Mikä on runon puhetilanne? (havainnot runon puhujasta ja puhekuvioista)-Mikä on runon puhetilanne? Kuka puhuu, kenelle, missä, miksi, mihin sävyyn? Onko puhuja ulkopuolinen, kaikkitietävä vai mukana tilanteessa = kenen näkökulmasta puhuja tarkastelee tilannetta? Millainen suhde puhujalla on runon muihin mahdollisiin henkilöihin? Tunteeko puhuja henkilöhahmojen ajatukset ja tunteet? Siteeraako puhuja jonkun muun puhetta tai ajatuksia? Millaisia lausetyyppejä runossa käytetään? Onko dialogia, kohdistamista? Vaihtuuko runon puhuja tai puhetilanne jossakin kohdassa? Onko muunlaista asennonvaihtoa? Vaihtuuko esim. aikataso? (asennonvaihto=puhuja vaihtaa näkökulmaa, suhtautumistapaa, puhuteltavaa.) Onko kyseessä (tilanne)kuva tai etenevä tarina? (Jos runo on selkeästi kertova eivätkä puhujan ajatukset tai tunnot käy paljonkaan ilmi, käytetään termiä `kertoja`.) Vertaa runon alkua ja loppua: onko puhetilanne muuttunut?

Millaisia ovat runon rakenteet? (myös rytmiasiat kuuluvat rakenteeseen)-Miten runo on aseteltu paperille (typografia)? Voi olla jopa kuvaruno.
-Runon otsikko.Runon puhuja. Runon laji.
-Onko runo jaettu osiin, säkeistöihin ja montako niitä on? Ovatko ne keskenään symmetrisiä? Miten säkeistöt on jaettu säkeisiin? Säkeenylitykset eli säemurrokset. Runon asennonvaihdot. Miten välimerkit jäsentävät runoa?
-Miten aikasuhteet, aikatasot menevät runossa?
-Onko runossa käytetty rinnastuksia, vastakohtaisuuksia, symboleita, motiiveja? Sisältääkö runo aukkoja? Sisältääkö runo intertekstuaalisia viittauksia? Millaisista puhekuvioista ja lausemuodoista runo on rakentunut? Eteneekö runo kielikuvien avulla? Miten runossa on käytetty välimerkkejä ja alkukirjaimia? Miten ne jäsentävät runoa?

Millainen on runon rytmi?-Onko runo perinteinen vai moderni? Onko runossa käytetty jotakin runomittaa? Millainen on runon säerakenne? Minkä pituisia säkeet ovat? Vaihteleeko niiden pituus? Millaisia välimerkkejä runossa on? Miten ne sijoittuvat? Miten ne vaikuttavat runon rytmiin? Onko runossa toistoa: toistuvia säkeitä, säejaksoja, kielikuvia, äänteitä? Millaisia lauseita runossa on? Onko säkeenylityksiä? Onko tahtilepoja? Onko runossa dialogia tai puhujan esittämiä kommentteja; jäljitteleekö puhuja arkipuhetta? Miten runo on asemoitu (aseteltu); miten typografia vaikuttaa rytmiin? Miten rytmiä voisi kuvailla? Pysyyko se tasaisena? Onko siinä poikkeamia?

Millaista on runon kieli?(myös sävy)?-Miten kuvailisit runon kieltä? Onko mukana kielen eri rekistereitä, esim. puhekieltä? Millaisia sanoja, sanaverkkoja on käytetty? Mitä sanaluokkien sanoja on käytetty? Millaisia lausemuotoja on käytetty? Millaisia puhekuvioita on käytetty? Millaisia kielikuvia on käytetty?(vertaus; metafora; personifikaatio; synestesia; metonymia; konkreettinen eli ns. itsenäinen, johonkin aistiin vetoava kuva, ns. puhdas kuva, jolla ei ole symbolista merkitystä; koko runo voi olla allegoria) Onko yllättäviä rinnastuksia? Millaisia soinnuttelun muotoja on käytetty? Millaista sanajärjestystä on käytetty? Alluusiot. Vastakohdat. Aktiivi, persoonamuodot – passiivi.

Millainen on runon sävy ja tunnelma?-Miten kuvailisit runon sävyä? Mistä sävy syntyy? (sananvalinnat, kielenkäyttö, puhujan suhde asiaan, itseen, kuulijaan, vastaanottajaan, lukijaan). Esim. humoristinen, ironinen, vakava, uhmakas, pessimistinen, juhlallinen, kepeä…(KKs. 138)

Mitkä ovat runon kohosteisia piirteitä?-Mitkä ovat juuri tämän runon keinot nostaa esille haluttu asia tai piirre?

Miten tulkitset runon?
-Mitä ja miten runo, runon puhuja sanoo aiheestaan? Mistä on kyse? Mitä ajatuksia elämästä ja ihmisistä runo välittää?Mitä runo haluaa sanoa aiheestaan syvemmällä, yleispätevällä tasolla? Miten kielen keinoja, esim. kuvallisuutta, sävyä jne. on käytetty apuna ajatusten välittämisessä? Tulkitse runon kuvia, symboleja, motiiveja, mahdollista allegorisuutta. Muista kuitenkin, että runon muoto ja sisältö ovat yhtä. Ole uskollinen tekstille: älä ylitulkitse runoa (älä kehitä sen taakse tarinaa).

termejä
-runon puhekuvio= miten runon puhuja puhuu; puhuttelu, kohdistaminen, käsky, kysymys, huudahdus, toteamus, toisto, kokonaiset lauseet, lausekkeet, fragmentit, kuvaryöpyt, vyöryttäminen, liioittelu, kärjistäminen…
-säkeenylitys eli säemurros ja tahtilepo ovat rytmi- ja ajatuskulun jaksotuskeinoja
-säkeenylityksessä säe ei muodosta merkityskokonaisuutta, ajatus jatkuu säkeen yli
Soi kurkiparvien
rakkaushuudot soilla.    
  
 -tahtilepo (esimerkissä pisteen kohdalla)
Olen verkon silmässä kala. En pääse pois:

-apostrofi= ei-inhimillisen, abstraktisen asian, ilmiön puhuttelu ”Ilo, tule luokseni.”