Videon keinot

Erittele Lidlin mainosvideon vaikuttamiskeinoja
https://youtu.be/08IJl8LeMZ4

Harjoitus audiovisuaalisista keinoista

Analysoi Pelastakaa Lapset ry:n kampanjan Eväitä elämälle videota Uni. 
Uni  (Video ei ole enää käytettävissä.)

1. Mikä on videon aihe ja tavoite? Mikä on videon teesi? Mikä on videon kohderyhmä? Mitkä ovat videon kontekstit?
2. Mitä videolla on kerrottu kuvallisesti, mitä sanallisesti?

3. Tutki videon vaikutuskeinoja ja tyylivalintoja:

-Millaisen tarinan video kertoo? Millainen käsitys katsojalle syntyy videon päähenkilöstä? Millaisilla kuvan keinoilla tarina kerrotaan (leikkaukset, kameran liike, kuvakulmat, rajaukset (kuvakoot))? Mitkä kuvan keinoista ovat tärkeimpiä, mitä niillä saadaan aikaan? Millainen on värimaailma?

-Millainen on videon äänimaisema? Mitä äänen keinoja hyödynnetään ja miksi? 

-Mitä kielen keinoja käytetään? (videon alun ja lopun tekstit).

4. Pääseekö video keinoillaan tavoitteeseensa? Vakuuttuuko katsoja?

Täältä voit lukea elokuvakerronnan keinoista
https://kuusikurssi.blogspot.com/2018/10/elokuvakerronnan-keinot_21.html

Tiedon ja lähteiden arvointi

Katso Särmä oppikirja 362-368 ja kurssivihko s. 57. Myös Jukolan Tekstioppi s. 44-46.

Arvioi lähteen ja aineiston käyttökelpoisuutta:
-Liittyykö tieto asiayhteyteen?
-Onko tieto aiheen kannalta kiinnostavaa ja uutta?
-Onko tieto käyttökelpoista?
-Mitkä näkökulmat korostuvat?
-Onko tietojen lähde mainittu? Mistä tieto on peräisin? ( Esim. kuvat, taulukot)
-Liittyykö aiheeseen tai sen käsittelyyn eettisiä ongelmia?
-Saavatko eri lähteet (tai esim. haastatellut ihmiset) tasapuolisesti tilaa? Miten haastateltaviin suhtaudutaan?
-Mitä kuvia tekstin yhteydessä on? Miten kuvat liittyvät aiheeseen? Mikä tai kenen näkökulma kuvissa korostuu? Onko kuvaajan tiedot mainittu?
-Onko mahdollinen mainosaineisto selvästi erotettu muusta aineistosta?
Arvioi lähteen (nettisivun)  luotettavuutta:
-Jos kyse on nettilähteestä, mitä voi päätellä URL-osoitteesta?
-Missä teksti/tieto  on julkaistu?
-Onko julkaisija yksityishenkilö, järjestö, viranomaistaho jne? Miten tämä vaikuttaa?
-Mikä on tekstin (sivun) tavoite? Mikä on tekstilaji?
-Onko julkaistu tieto ajantasaista? Milloin teksti on kirjoitettu ja milloin se on julkaistu (verkossa)?  Milloin se on päivitetty viimeksi?
-Onko tieto objektiivista?
-Onko tieto perusteltu?
- Ovatko julkaisijan, tekstin tekijän (sivun) yhteystiedot näkyvillä? Ovatko ne aitoja?
-Onko tekijänoikeuden haltijat mainittu?
-Tarkista myös verkkojulkaisijan pääsivu (linkki usein sivun alussa tai lopussa)
Arvioi tekstin (sivun, lähteen) kieltä:
-Onko teksti ja sen kieli korrektia ja yleistajuista?
-Onko kieli asiatyylistä vai värittynyttä?
-Onko kirjoitusasu vakuuttava?

Perustelutavat ja retoriset keinot

Särmä-oppikirja s. 376-383 ja kurssivihko s.53. Jukola Tekstioppi s. 48-54.
ARGUMENTOINTI, argumentaatio  = väitteiden ja perustelujen esittämistä 

ARGUMENTAATIO rakentuu teesistä (väitteestä) ja argumenteista (perusteluista) ja niitä tukevista retorisista keinoista  
-voidaan yrittää vaikuttaa tietoihin, tunteisiin, mielipiteisiin, arvoihin, asenteisiin

ESISOPIMUKSET, TAUSTAOLETUKSET: oletus, että vastaanottaja on tiettyä mieltä asiasta; ajattelutapa, jota pidetään ainoana oikeana

PERUSTELUTAPOJA 

-FAKTAT 

-KÄSITTEEN MÄÄRITTELY 

-TILASTOT 

-TUTKIMUKSET 
-AUKTORITEETTIIN VETOAMINEN

-ERILAISET PÄÄTTELYTAVAT: INDUKTIO (yksityisestä yleiseen), DEDUKTIO (yleisestä yksityiseen) 

-OMA HAVAINTO, KOKEMUS 

-YLEINEN MIELIPIDE (ei kestä), TAVAT, USKOMUKSET 

-ASIAN UUTUUS 

-SYY-SEURAUSSUHDE 

-TUNTEET, TARPEET, TOIVEET 

-ARVOT JA MORAALI 

-EDUT JA HAITAT 

-VERTAILUT, RINNAKKAISTAPAUKSET, ANALOGIAT 

Perustelutapoja, joita käytetään, kun kommentoidaan jotakin aiempaa tekstiä: tukeminen, kiistäminen, myönnytteleminen, ohjeistaminen, hyökkääminen, häilyminen 

RETORISET KEINOT 

ovat tarkoitukseen sopivia ilmaisutapoja, joita käytetään varsinaisten perustelujen tukena, vahvistajina, vetoavat tunteisiin. 

-OHJAILUKIELI: ohjailevia sanoja, ”pitää”, ”täytyy”, vertailuasteet, vahvikesanat (asteilmaukset ”erittäin”, ”täysin”), asenneadjektiivit (”ihana”, ”ällöttävä”) 

-SANOJEN VALINTA MERKITYSVIVAHTEIDEN PERUSTEELLA: värittyneet sanat (”suvakki”), eufemismit (kiertoilmaukset ”siirtyi ajasta ikuisuuteen”) 

-SYNONYYMIT 

-PIILOVÄITTEET 

-IMARTELU, UHKAILU 

-LIIOITTELU, KÄRJISTÄMINEN
-ASTEILMAISUT (aina, ei koskaan -tyyppiset)

-LISTAUS 

-KIELIKUVAT 

-VIERASSANAT, NUMERAALIT 

-VASTAKKAINASETTELU 

-LÄHENTÄVÄ PRONOMINI 
-SUPERLATIIVIT

-MYÖNTEISEN TULOKSEN KUVAILU 

-KIELTEISEN TULOKSEN KUVAILU 

-HUUMORI, IRONIA 

-SANONNAT, SITAATIT 

KIELEN RAKENTEELLISET KEINOT OVAT MYÖS RETORISIA KEINOJA: PUHUTTELU, RETORINEN KYSYMYS, LISTAUS, TOISTO, SOINNUTTELU 

KUVILLA ON OMAT VAIKUTTAMISKEINONSA (kirja s. 54-59) 

PUHEESSA OHEISVIESTINTÄ 

ARGUMENTAATIOANALYYSIN POHJUSTAMINEN

1. Kuka on tehnyt tekstin, mikä on tekstin laji, otsikko, milloin, kenelle ja missä teksti on julkaistu, mikä on tekstin aihe?
2. Mitkä ovat tekstin tavoite ja teesi (pääväite)? Keille teksti on suunnattu?
3. Mitä taustaoletuksia tekijällä on? Mitä tekijä puolustaa ja mitä vastustaa?
4. Millä perustelutavoilla tekijä perustelee teesiään (näkemystään)? Poimi perustelutapoja ja ryhmittele ne. 
5. Millä retorisilla keinoilla tekijä vahvistaa perustelujaan? Mitä tekijä vastustaa? Poimi keinoja ja ryhmittele ne.  

6. Miten vastanäkemykset on huomioitu? Mitä myönnytyksiä, tarkennuksia on?
7. Mikä merkitys on tekstin ulkoasulla, asettelulla ja rakenteella? Mikä on kuvien tehtävä?
8. Mitä rooleja erottuu? Keiden näkökulmat erottuvat?
9. Mitä tekijä saavuttaa valitsemillaan keinoilla (perusteluilla ja retorisilla keinoilla)? Vakuuttaako teksti? Pääseekö tavoitteeseensa?

Kommentti

Kommentti on tekstilaji, jossa kirjoittaja esittää näkemyksiään aiemmin sanotusta.

– Tekstin otsikko voi olla joko itse laadittu tai tekstilajin nimi. Aloitukseen tulee viittausvirke: kommentissa mainitaan pohjateksti, johon otetaan kantaa.

– Kommentin tulee jatkaa keskustelua, ja sen pitää nimenomaan ottaa kantaa, ei referoida tai taustoittaa pohjatekstejä. Siinä pitää siis olla selvä teesi.

– Kommentoinnin kohteeksi voi valita pohjatekstistä pienemmän tai suuremman asian, myös huomionarvoisen tai kiinnostavan yksityiskohdan. Jos näkökulma on määrätty tehtävänannossa, on toimittava sen mukaan.

– Kommentoija voi olla samaa tai eri mieltä kirjoittajien kanssa. Hän voi vahvistaa valitsemaansa asiaa tai olla kriittinen.

– Kommentti on lyhyt. Sen pituus on yleensä annettu. 

– Tyyliltään kommentti on yleensä asiatyyliä. Huomioi kuitenkin pohjatekstin tyylilaji ja foorumi.
-Allekirjoita kommenttisi.

Kertomuksellisuus, tarinallisuus

Lue kertomuksellisuudesta linkistä
https://kuusikurssi.blogspot.com/2018/10/kertomuksellisuus.html
https://areena.yle.fi/audio/1-4141322  Nosto: Millaisia vaaroja piilee tosielämän tarinoissa?

Kieli, sävy ja tyyli

TEKSTIN TYYLIT (Särmä s. 384-393) 

Tyylin valintaan vaikuttavat asiat: 

-aihe 

-tavoite 

-tilanne 

-tekstilaji ja siihen liittyvät konventiot 

-kohde ja julkaisupaikka 

-tekijän persoona 

NEUTRAALI TYYLI: tyyli, joka on käyttöyhteydessään tyypillistä ja tavanomaista 

KOHOSTEINEN TYYLI poikkeaa ja erottuu tavallisesta 

ASIATYYLI: sisältö ja selkeys tärkeintä, yleiskielistä 

ARKITYYLI: rentoa ja epämuodollista (sanavalinnat, rönsyilevät virkerakenteet, kirjoittajan näkyvyys, voi olla puhekielistä) 

KONKREETTINEN TYYLI: havaittavat oliot, esineet, paikat, toiminnat, teot 

ABSTRAKTI TYYLI: asiantilat, ominaisuudet, suhteet, joita ei voi havaita (s.390) 

HAVAINNOLLINEN TYYLI: käsitteet määritelty, kuvailua, esimerkkejä, konkreettisen ja abstraktisen vaihtelua, aktiivin käyttöä, kielikuvia (s.390) 

VIRKERAKENTEET VAIKUTTAVAT TYYLIIN:  

-asiatyylissä kokonaisia virkkeitä, joissa on päälause 

-kolumneissa ja novelleissa voi käyttää retorisina keinoina vajaita virkkeitä 

-lauseenvastikkeet tiivistävät ilmaisua; liikakäyttö tekee tyylistä raskaan 

-yksinäiset päälauseet tekevät tyylistä hakkaavan; asioiden suhteet eivät hahmotu 

-sanajärjestys: tuttu asia ensin, uusi sitten 

-toisto on tehokeino tunteisiin vetoavissa ja vaikuttamaan pyrkivissä teksteissä ja kaunokirjallisissa teksteissä 

-toisto voi olla häiritsevää, tarpeetonta 

-rytmi: tekstin osien vaihtelua tai samankaltaisuutta (s. 392) 


Ohjeita tyylin analysoimiseen oppikirjassa s. 393

Kieli, sävy, tyyli
oppikirja s. 384-393 ja kurssivihko s. 40
-Millaista kieltä käytetään: yleiskieltä, puhekieltä, murretta, slangia, ammattikieltä/erityiskieltä?
-Mihin aihepiireihin sanat liittyvät; mitä sanaluokkia käytetään; mitä aika- ja persoonamuotoja käytetään; miten valinnat vaikuttavat?
-Minkätyyppisiä lauseita on: väite-, kysymys, -huudahduslauseita, yksinäislauseita, yhdyslauseita?
-Mitä retorisia keinoja on valittu: onko kärjistämistä, liioittelua, kielikuvia, kiertoilmaisuja, sitaatteja, vastakkainasettelua, toistoa, vierassanoja, puhuttelua, kohdistamista, vertailumuotoja, asteilmaisuja, tunnevärittyneitä sanoja jne.?
-Millaista teksti on rytmiltään? (lauseiden ja imaisujen pituudet, toiston käyttö, rivijako, soinnuttelu, runomitta)
-Millainen on sävy: totinen, neutraali, humoristinen, ironinen, sarkastinen? Mikä merkitys sävyllä on?
-Millaista tyyli on: niukkaa, pelkistettyä, neutraalia vai kohosteista, paisuttelevaa, maalailevaa, tunteellista, arkista, juhlallista, poleemista. leikittelevää, parodioivaa, ironista? Mistä tyyli syntyy?
-Onko kieli/tyyli kontekstissaan odotuksenmukaista?
katso tyylin tutkimisesta ohjeet
https://viisikurssi.blogspot.com/2018/02/tyylin-tutkiminen.html