Proosan erittely ja tulkinta

Kertaa asiat myös oppikirjan avulla. Särmä 65-77 ja 78-79. Jukolan Tekstioppi s. 96.

PROOSAN ERITTELYN AVUKSI  

Erittely kirjoitetaan preesensissä.

Aihe, tarina, juoni (Tarina on kertomuksen sisältö, joka voidaan purkaa aikajärjestyksessä eteneväksi jatkumoksi, jossa on alku, keskikohta ja loppu, kesto. Juoni on järjestys, jossa tarina kerrotaan. Houkuttelee lukijan lukemaan, sisältää käänteen, mahdollisesti ennakointeja ja takaumia, jättää aukkoja lukijan täytettäväksi.)

Teema (Mitä kertomus väittää maailman ja ihmisen luonteesta tietyissä olosuhteissa.

Kertomuksen, tarinan, novellin (kokonais)rakenne (sisältää myös kerronnan)

-tarinan nimi

-tekstin rakentuminen osista (kokonaistaso, virke- ja lausetaso, sanataso)

-alku, keskikohta, lopetus; toimintaa aiheuttavat ristiriidat, jännitteet; käännekohdat, huippukohdat, ratkaisu; novelleissa eri novellityypit

-kehyskertomus (romaanissa tai novellissa varsinaista, niin sanottua sisäkertomusta kehystävä tarina, jossa tuodaan esille varsinaisen tarinan kerrontatilanne)

Kerronta, kerronnan keinot

-kertoja(t) (teoksen ääni, eri asia kuin kirjailija; minä-kertoja; hän-kertoja; kaikkitietävä kertoja; osittain kaikkitietävä kertoja; objektiivinen kertoja =puolueeton, häivytetty kertoja, ulkopuolinen kertoja, ei useinkaan näe ajatuksia; kommentoiva kertoja=subjektiivinen kertoja=dramatisoituva, kertomuksen osaksi tuleva kertoja kertoja; epäluotettava kertoja) KATSO LOPUSTA TARKEMMIN KERTOJASTA!

-näkökulma(t)(kenen näkökulmasta kerrotaan, voi vaihdella)

-aika ja aikasuhteet: historiallinen tapahtuma-aika; kesto;  järjestys (kronologinen vai rikottu, jossa voi olla takaumia, ennakointeja, hyppäyksiä); psykologinen, elämyksellinen aika, jossa on pitkitettyä kuvausta; nopeutus; aukot; aikamuoto (preesens, imperfekti jne.); aikatasojen vaihtelut

-miljöö(t) (millaiseen miljööseen tapahtumat sijoittuvat)

-motiivit (toistuva elementti, johon lukija kiinnittää huomiota: esinemotiivi, johtomotiivi=toistuva asia, henkilömotiivi=tietty ihmistyyppi tai –luonne, tilannemotiivi= tietty, merkittävä tilanne toistuu)

-aukot (tapahtumissa, ajassa)

-intertekstuaaliset viittaukset

-symbolit, kielikuvat

-kerrontamuodot kuuluvat myös kerronnan keinoihin: (suora kerronta, jossa kertoja selostaa tapahtumia eikä pysähdy yksityiskohtiin, aikamuotoina mennyt aika tai historiallinen preesens;  kuvaus, joka pysäyttää ajan, koska keskittyy tarkasti hetkeen, luonnehtii esimerkiksi henkilöä tai ympäristöä, etenee usein preesensissä; epäsuora kerronta tai ns. eläytymisesitys, jossa kertoja kuvaa myös henkilön ajatuksia ja puhetta ja eläytyy niihin, käyttää yksikön kolmatta persoonaa, ei sisällä johtolauseita; kohtaus, jossa on dialogia ja selostamista; monologi, joka on yksinpuhelua;  dialogi, joka on vuoropuhelua; tajunnanvirta, joka on useimmiten minämuotoista henkilön sisäistä ajatuspuhetta, miellevirtaa - tämän tunnistaa niukasta välimerkkien käytöstä tai niiden puuttumisesta ja lauserakenteiden rikkonaisuudesta  - tajunnanvirrasta käytetään myös rinnakkaiskäsitteitä sisäinen monologi, ajatusreferaatti)

Miljöö tarkemmin

-aika (menneisyys, nykyisyys, tukevaisuus, historiallinen aika)

-paikka (maantieteellinen, sosiaalinen, aatteellinen ympäristö, realistinen, fantasiamiljöö, scifi)

-tilanne

Henkilöt ja heidän kuvauksensa

-päähenkilö tai keskushenkilöt

-sivuhenkilöt

-taustahenkilöt

-henkilöiden väliset suhteet, vastakkainasettelut, jännitteet, konfliktit

-henkilöiden kehittyminen, muuttuminen

-millä keinoin henkilöitä on kuvattu (”tarkastele henkilökuvausta”)

Tyyli, kieli, sävy

-tekstin rytmi

-virkkeet, lauseet

-sanavalinnat

-kielen kuvalliset keinot

-ääni, sävy

-kielen, ilmaisukeinojen  luonnehdintaa (hyödynnä runon kielestä oppimiasi asioita)

(tyyli voi olla esim. niukkaa, pelkistettyä, minimalistista,  toteavaa, paisuttelevaa, rönsyilevää,  maalailevaa, tunteellista, juhlallista, arkista, poleemista, leikittelevää, parodioivaa, ironista jne. Osoita, mistä tyyli syntyy.)

Tulkinta

Tekstistä tehtyihin havaintoihin perustuva näkemys tekstin merkityksestä ja teemasta.

(Lähteinä Käsikirja, kurssivihko 8, Äidinkielen ja kirjallisuuden lähde)

KERTOJAN ERITTELYÄ (lähteinä Käsikirja, Kieli ja tekstit 2, Piste 8). katso myös oman oppikirjan Särmän tiedot aiheesta.

Kertoja  tulee tarinassa esille esim. seuraavilla tavoilla:

-kertomalla tapahtumapaikan tai kuvaamalla sitä

-määrittelemällä liikkumista tarinan ajassa

-nimeämällä tarinan henkilöitä

-määrittelemällä tarinan henkilöiden olemusta ja luonnetta

-raportoimalla sellaista, mitä henkilöt eivät ajattele tai sano

-tulkitsemalla ja kommentoimalla kertomaansa tarinaa sekä esittämällä yleistyksiä henkilöistä ja tapahtumista

-puhuttelemalla lukijaa

-Kertojan läsnäolon, havaittavuuden aste vaihtelee, kertojia voi olla yksi tai useampi = moniääninen kertoja

- kertojan asema kerrottuun voi pysyä samana tai kertoja voi vaihtaa asemaansa, tarkkailukulmaansa kerronnan eri vaiheissa = näkökulmatekniikka, fokalisaatio

-kertoja  voi  selostaa toimintaa; keskittyä tarkkaan kuvailemiseen; siirtyä syrjään, antaa tilaa dialogille
-kertoja voi paljastaa suhtautumisensa kuvattaviin henkilöihin ja tapahtumiin

-kertoja voi olla osallinen tarinan tapahtumiin, esimerkiksi minäkertoja

-kertoja voi tarkastella tapahtumia ulkopuolelta = tarinanulkoinen kertoja, kaikkitietävä kertoja, osittain kaikkitietävä kertoja

-kertoja voi tuoda itseään esiin, kommentoida = näkyvä kertoja, subjektiivinen kertoja, kommentoiva kertoja

-kertoja voi selostaa vain ympäristöä ja kuvata henkilöiden tekoja kommentoimatta, olla huomaamaton = näkymätön, objektiivinen kertoja – äärimmilleen vietynä silloin, kun kerronta etenee dialogeina ja henkilöiden luonne tulee esiin vain heidän oman puheensa ja toimintansa kautta

- kertoja voi olla suhteessa kuvattavaansa etäällä, jolloin tekee havaintoja matkan päästä, sivusta

-kertoja voi olla eläytyvä kertoja, joka tulee lähelle kuvattavaansa ja eläytyy tämän ajatusmaailmaan, jopa samaistuen

Luotettava tai epäluotettava kertoja

-------------------------------------------------------------------------

NOVELLIN ERITTELY JA TULKINTA (Lähteinä mm. oppikirjat  Särmä, Lähde)
1.Analysoi tehtävänanto: mistä näkökulmasta novellia pyydetään tarkastelemaan. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, jos ei ole kyse perustehtävästä ”Erittele ja tulkitse”.
2.Lue novelli tarkasti merkintöjä tehden.  Analyyttinen jäsentely voi edetä seuraavasti:

KUVAUS (Kuvauksessa esittelet tekstin ja sen perustiedot tiiviisti. = ankkurointi)
- novellin taustatietojen, aiheen, juonen, tapahtumaympäristön esittely
ANALYYSI (ERITTELY) (Analyysissä tarkastelet tekstiä  pienemmissä yksiköissä ja hyödynnät kirjallisuuskäsitteitä. Perustele analyysisi novellin ominaisuuksilla ja tekstin kohdilla.)
- novellin rakenteen, ristiriitojen  ja  käännekohtien erittely
-henkilöiden tarkempi erittely
-kertojan ja kerronnan erittely, aikatasojen, ajankäsittelytekniikkojen erittely
-novellin sävyn ja tunnelman luonnehdinta
-novellin motiivien ja mahdollisten symbolien erittely
-novellin kielen ja tyylin erittely
TULKINTA (Tulkinnassa syvennät  omaa näkökulmaasi tekstiin. Mikä kyseisessä novellissa on sellaista, joka kannattaa nostaa esiin?)
-novellin teeman pohdinta (novellin kokonaistulkinta – teema ja viesti lukijalle)

-Kirjoita erittelysi ja tulkintasi preesensissä. Alkupuolelle tulee ankkurointi. Tutustuta alkupuolella lukija novellin maailmaan. Sen jälkeen käy läpi muut asiat  loogisessa järjestyksessä. Perustele päätelmäsi tekstihavainnoin. Käytä sitaatteja vain harkitusti.
-Muista, että erittely ja tulkinta ei ole arvostelu.

Suppeammat lukutaidon tehtävät
Lukutaidon tehtävät ovat rajatumpia. Usein tietty sanamäärä.
Esimerkkejä:
Erittele novellin kertojaa ja kerrontaa
Mikä on novellin nimen merkitys?
Erittele/tutki novellin motiiveja.
Laadi henkilökuvaus/Erittele henkilöitä
Tulkitse novellia/ Tulkitse novellia _______________ näkökulmasta.
Vertaile novellien kertojia/aloituksia/teemaa/ jne.
Tutki novellia aikansa ilmentäjänä/kulttuurikontekstissaan.
Aika kerronnan keinona novellissa __
Millä tavoilla kertoja esittelee miljöötä?

HENKILÖKUVAN LAATIMINEN

-Mitä faktoja henkilöstä on annettu?
-Onko henkilö nimetty? Miten?
-Millainen on ulkoinen olemus? Mitä siitä on kerrottu? Mitä voit päätellä?
-Millainen on sisäinen todellisuus? Tietoja siitä saa kertojan käyttämien kerronnan muotojen avulla: toiminnan kertomisen, kuvauksen, eläytymisesityksen, tajunnanvirran avulla.
-Mitä henkilö haluaa? Mistä sen voi päätellä? Millaisia ongelmia hänellä mahdollisesti on?
-Mitä henkilö tekee, miten hänen toimintaansa on kuvattu? Mitä voit päätellä siitä? Onko toistuvia tilanteita?
-Myös henkilön puhetapa, kielenkäyttö kertoo jotakin hänestä. Myös muiden repliikit tai ajatukset henkilöstä ovat paljastavia.
-Millaisiin tilanteisiin henkilö joutuu? Mitä kohtaamiset toisten kanssa paljastavat hänestä? (ihmissuhteet)
-Myös tapahtumapaikka, -ympäristö paljastaa jotakin henkilöstä. Millainen on henkilön ja ympäristön suhde? Millaisissa ympäristöissä teoksessa liikutaan? Millä tavoin eri ympäristöt kuvaavat henkilöä? Miten hän käyttäytyy eri ympäristöissä, millainen olo hänellä on eri ympäristöissä?
-Luonteenpiirteet
-Muuttuuko, kehittyykö henkilö?
>henkilökuva: kuka, millainen, miksi

Esimerkkejä tehtävätyypeistä (vanhojen yo-kokeiden tekstitaitotehtäviä: syksy 2018 uusi lukutaidon koe) (löydät tehtävät Abitreeneistä Äidinkieli-osion yo-kokeista https://yle.fi/aihe/abitreenit/aidinkieli )

-Analysoi, millainen on romaanikatkelman kertoja. (9.2.2007)
-Millaisen käsityksen Alpo Korvasta saa romaanikatkelmassa? (14.9.2007)
-Millaisen kuvan sodasta saa Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan katkelmasta? (12.9.2008)
-Erittele Hannu Väisäsen romaanikatkelman humoristisia piirteitä. (11.9.2009)
-Mitä odotuksia Henning Mankellin rikosromaanin Askeleen jäljessä alkukatkelma herättää, ja millä keinoin odotukset luodaan? (17.9.2010)
-Mitä Maria Jotunin novelli Untako lienee kertoo avioliiton merkityksestä ja puolison valinnasta 1900-luvun alussa? (10.2.2012)
-Mitä romantiikan ja realismin piirteitä on Maria Jotunin novellissa Untako lienee? (10.2.2012)
-Mistä ilmenee, että Sikalat-romaanin luku on kirjoitettu lapsen näkökulmasta? (13.9.2013)
-Erittele Sikalat-romaanin draaman kaarta (13.9.2013)
-Erittele Claire Castillonin Junarutiineja-novellin naispäähenkilön tunteita ja toiveita. (7.2.2014)
-Mitä katkelman perusteella voi päätellä Rahalla saa -romaanin henkilöiden elämäntavasta ja arvoista? (12.9.2014)
-Mistä syntyy Rahalla saa -romaanin katkelman tyyli? (12.9.2014)
-Johanna Sinisalon romaani Ennen päivänlaskua ei voi leikittelee eri tekstilajien piirteillä. Mistä syntyy faktatekstin vaikutelma romaanin katkelmassa? (5.2.2015)
-Aika on keskeinen kerronnan keino. Erittele tämän keinon käyttöä Ernest Hemingwayn novellissa Vanhus sillankorvassa. (12.2.2016)
-Millaiseksi Suomen tilanne kuvataan K. A. Tavaststjernan romaanikatkelmassa?(16.9.2016)
-Aurinkoa kutsutaan K. A. Tavaststjernan romaanikatkelmassa aamun kuningattareksi. Kuvaile sen roolia tekstissä.(16.9.2016)
-Katkelma aloittaa John Steinbcckin romaanin Hyvien ihmisten juhla. Millä tavoin kertoja siinä esittelee miljöötä? (10.2.2017)
-Analysoi Sofi Oksasen Puhdistus-romaanin katkelman miljöötä. (12.2.2018)
-Analysoi ja tulkitse George Saundersin novellia Oksat. Vastauksen sopiva pituus on noin 5000 merkkiä. (17.9.2018)