Kieli, sävy, tyyli

TEKSTIN TYYLIT (Särmä s. 384-393) 

Tyylin valintaan vaikuttavat asiat: 

-aihe 

-tavoite 

-tilanne 

-tekstilaji ja siihen liittyvät konventiot (käytänteet)

-kohde ja julkaisupaikka 

-tekijän persoona 
(Jos tutkittavanasi on vanha teksti, esimerkiksi 1800-luvulla julkaistu romaanin katkelma tai sanomalehtiuutinen,  huomioi myös julkaisuajan tyyliin ja kieleen liittyvät piirteet.)

TAPOJA NIMETÄ TYYLI:

NEUTRAALI TYYLI: tyyli, joka on käyttöyhteydessään tyypillistä ja tavanomaista 

KOHOSTEINEN TYYLI poikkeaa ja erottuu tavallisesta 

ASIATYYLI: sisältö ja selkeys tärkeintä, yleiskielistä 

ARKITYYLI: rentoa ja epämuodollista (sanavalinnat, rönsyilevät virkerakenteet, kirjoittajan näkyvyys, voi olla puhekielistä) 

KONKREETTINEN TYYLI: havaittavat oliot, esineet, paikat, toiminnat, teot 

ABSTRAKTI TYYLI: asiantilat, ominaisuudet, suhteet, joita ei voi havaita (s.390) 

HAVAINNOLLINEN TYYLI: käsitteet määritelty, kuvailua, esimerkkejä, konkreettisen ja abstraktisen vaihtelua, aktiivin käyttöä, kielikuvia (s.390) 

VIRKERAKENTEET VAIKUTTAVAT TYYLIIN:  

-asiatyylissä kokonaisia virkkeitä, joissa on päälause 

-kolumneissa ja novelleissa voi käyttää retorisina keinoina vajaita virkkeitä 

-lauseenvastikkeet tiivistävät ilmaisua; liikakäyttö tekee tyylistä raskaan 

-yksinäiset päälauseet tekevät tyylistä hakkaavan; asioiden suhteet eivät hahmotu 

-sanajärjestys: tuttu asia ensin, uusi sitten 

-toisto on tehokeino tunteisiin vetoavissa ja vaikuttamaan pyrkivissä teksteissä ja kaunokirjallisissa teksteissä 

-toisto voi olla häiritsevää, tarpeetonta 

-rytmi: tekstin osien vaihtelua tai samankaltaisuutta (s. 392) 

Ohjeita tyylin analysoimiseen oppikirjassa s. 393

Kieli, sävy, tyyli
Särmä-oppikirja s. 384-393 ja kurssivihko s. 40. Tekstioppi-kirja: Kielen keinojen analyysi s. 24-28 ja Kielikuvat s. 29 ja Tyylianalyysi s. 35-37
Tee pohjustus ennen vastauksen kirjottamista:
-Mikä on tekstin tekstilaji, aihe, tavoite,  kohde, julkaisuaika ja -paikka?
-Onko kieli/tyyli kontekstissaan odotuksenmukaista? (Onko tyyli tekstilajille ja foorumille tyypillisesti esimerkiksi neutraalia vai kohosteista, asiatyylistä ja muodollista vai arkityylistä ja rentoa, konkreettista ja havainnollista vai abstraktia? Voit käyttää useita tyylin nimeämisiä, mutta perustele ne tekstihavainnoilla.)
-Millaista kieltä käytetään: yleiskieltä, puhekieltä, murretta, slangia, ammattikieltä/erityiskieltä?
-Mihin aihepiireihin sanat liittyvät; mitä sanaluokkia käytetään; mitä aika- ja persoonamuotoja käytetään; miten valinnat vaikuttavat?
-Minkätyyppisiä lauseita on: väite-, kysymys, -huudahduslauseita, yksinäislauseita, yhdyslauseita?
-Mitä retorisia keinoja on valittu: onko kärjistämistä, liioittelua, kielikuvia, kiertoilmaisuja, sitaatteja, vastakkainasettelua, toistoa, vierassanoja, puhuttelua, kohdistamista, vertailumuotoja, asteilmaisuja, tunnevärittyneitä sanoja jne.?
-Hyödyntääkö tekijä intertekstuaalisuutta?
-Millaista teksti on rytmiltään? (lauseiden ja imaisujen pituudet, toiston käyttö, rivijako, soinnuttelu, runomitta)
-Millainen on sävy: totinen, neutraali, humoristinen, ironinen, sarkastinen? Mikä merkitys sävyllä on?
-Millaista tyyli on: niukkaa, pelkistettyä, neutraalia vai kohosteista, paisuttelevaa, maalailevaa, tunteellista, arkista, juhlallista, poleemista, leikittelevää, parodioivaa, ironista? Mistä tyyli syntyy?

-Millä tavalla tekijä tuo itsensä näkyväksi tekstissä? Näkyykö tekijän suhtautuminen aiheeseen ja itseensä?
-Miten tekijä on huomioinut kohderyhmän tyylissään?
(Tee huomioita tekstin kaikilla tasoilla: myös otsikoista, kappaleista, kuvateksteistä jne.)
MIETI PÄÄTELMILLESI JA HAVAINNOILLESI HYVÄ ETENEMISJÄRJESTYS! Kannattaa sijoittaa isoimmat, tärkeimmät päätelmät todentamisineen vastauksen aloituksen jälkeen.

katso tyylin tutkimisesta ohjeet
https://viisikurssi.blogspot.com/2018/02/tyylin-tutkiminen.html

Retorisia keinoja

-OHJAILUKIELI: ohjailevia sanoja, ”pitää”, ”täytyy”, vertailuasteet, vahvikesanat (asteilmaukset ”erittäin”, ”täysin”), asenneadjektiivit (”ihana”, ”ällöttävä”) 

-SANOJEN VALINTA MERKITYSVIVAHTEIDEN PERUSTEELLA: värittyneet sanat (”suvakki”), eufemismit (kiertoilmaukset ”siirtyi ajasta ikuisuuteen”) 

-SYNONYYMIT 

-PIILOVÄITTEET 

-IMARTELU, UHKAILU 

-LIIOITTELU, KÄRJISTÄMINEN

-ASTEILMAISUT (aina, ei koskaan -tyyppiset)

-LISTAUS 

-KIELIKUVAT 

-VIERASSANAT, NUMERAALIT 

-VASTAKKAINASETTELU 

-LÄHENTÄVÄ PRONOMINI 

-SUPERLATIIVIT

-MYÖNTEISEN TULOKSEN KUVAILU 

-KIELTEISEN TULOKSEN KUVAILU 

-HUUMORI, IRONIA 

-SANONNAT, SITAATIT 
-INTERTEKSTUAALISUUS

KIELEN RAKENTEELLISET KEINOT OVAT MYÖS RETORISIA KEINOJA: PUHUTTELU, RETORINEN KYSYMYS, LISTAUS, TOISTO, SOINNUTTELU 

Huumorin keinoja (huumori on yksi sävyistä/tyylin piirteistä)

-Kun tutkit jonkin tekstin huumorin keinoja, huomioi tekstilajin merkitys, aihe, tavoite, kohderyhmä, julkaisufoorumi.

-Tutki, mitkä asiat esitetään humoristisesti, mille nauretaan, mistä tehdään pilaa. Mihin huumorilla pyritään juuri kyseisessä tekstissä? Huumori voi naurattaa, ilahduttaa, purkaa jännitystä, arvostella, ilkeillä jne.

-Nimeä ja avaa keinoja, joilla huumori, huvittavuus saadaan aikaan. Arvioi keinojen toimivuutta.

Keinoja

-liioittelu, yleistäminen, kärjistäminen

-yllättävä näkökulma tai rinnastus

-viittaukset muihin teksteihin (intertekstuaalisuudella leikittely)

-uudissanat, synonyymit, leikkimieliset ja huvittavat ilmaisut, nimeämiset

-kielikuvat, kiertoilmaisut

-virhepäätelmät, analogiat

-yksinkertaistaminen tai monimutkaistaminen

-tietoinen tekstin tyylin rikkominen

-naurettavaksi tekeminen

huumorin lajeja

-ironia eli epäsuora iva

-sarkasmi eli pureva iva

-parodia eli ivamukaelma jäljittelee tunnettua tekstiä liioittelemalla ja kärjistämällä

-satiiri, jossa nauretaan ihmisen heikkouksille

-musta huumori on naurua vakaville ja traagisille asioille

-alatyylinen huumori sisältää karkeuksia ja ilmaisuja, jotka eivät sovi tavalliseen kielenkäyttöön

-kansanhuumoria on kaskuissa ja vitseissä, joissa nauretaan valtaapitäville tai ihmistyyppien tavoille

Kielen keinojen tutkiminen:
Koko tekstin taso (tekstilajin merkitys, tekstin etenemisperiaate, otsikoinnin kielen keinot, kappalejako), lausetaso (lausetyypit, virkerakenne, sanajärjestys, välimerkit), sanataso (sanavalinnat, kuvakieli - kielen kuvallisuus, toiston merkitys, intertekstuaalisuus), äännetaso (äännemaalailu, soinnuttelu),  sävy

Entisen tekstitaidon kokeen tehtäviä:

Tekstitaidon koe syksy 2009: 1. Erittele Hannu Väisäsen romaanikatkelman humoristisia piirteitä.

Tekstitaidon koe syksy 2009: 5. Kari Hotakainen on Suomen taitavimpia kielenkäyttäjiä. Miten kielenkäytön taidokkuus ilmenee kolumnissa Kasvukertomus?

Tekstitaidon koe kevät 2010: 3. Tarkastele huumorin keinoja Jukka Ukkolan pakinassa Kotus interruptus.

Tekstitaidon koe kevät 2011: 4. Mistä tekstin (s.4) rakenteen ja kielen piirteistä Markku Torkon asennoituminen näkyy?

Tekstitaidon koe kevät 2012: 1. Tutki Iisakki Kiemungin kolumnin tyylivalintoja ja arvioi niiden onnistuneisuutta.

Tekstitaidon koe kevät 2012:3. Mitä romantiikan ja realismin piirteitä on Maria Jotunin novellissa Untako lienee?

Tekstitaidon koe syksy 2012: 1. Erittele Antero Mertarannan selostuskielen piirteitä esimerkkiaineiston avulla.

Tekstitaidon koe kevät 2014: 3. Onko Petri Tamminen tosissaan vai ei kolumnissaan Mies pulassa? Perustele käsityksesi.
https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/tekstitaito_k_2014.pdf

Tekstitaidon koe syksy 2014: 2. Mistä syntyy Rahalla saa –romaanin katkelman tyyli?

Tekstitaidon koe syksy 2015: 1. Millä kielen ja tyylin keinoilla Johann Wolfgang von Goethen teoksessa Nuoren Wertherin kärsimykset kuvataan päähenkilön tunteita?

Tekstitaidon koe kevät 2017: 4. Erittele ja arvioi Johannes Enrothin artikkelin Tullako vai eikö tulla? tyyliä.