Kertausta

KERTAA TEHTÄVIEN AVULLA LUKUTAIDON KOKEEN ASIOITA. OLEN YRITTÄNYT VALITA TEHTÄVÄTYYPPEJÄ, JOITA EMME EHTINEET KÄYDÄ 9-KURSSILLA LÄPI. Löydät aineistot ja hyvän vastauksen piirteet abitreeneistä. 

Vanhoja tekstitaidon yo-kokeen tehtäviä: 

1. Erittele Hannu Väisäsen romaanikatkelman humoristisia piirteitä (syksy 2009 tekstitaito tehtävä 1) 

2. Moniäänisyys tarkoittaa, että tekstissä kuuluu muukin kuin kirjoittajan ääni. Erittele reportaasia Siperia opettaa maahanmuuttajanuoria. Miten lukija tunnistaa moniäänisyyden, ja mitä tehtäviä moniäänisyydellä on? (kevät 2010 tt tehtävä 1) 

3. Mitä katkelman perusteella voi päätellä Rahalla saa –romaanin henkilöiden elämäntavoista ja –arvoista? (syksy 2014 tekstitaito, tehtävä 1) 

4. Sivuilla __ on Katkelma Z. Topeliuksen alakoululaisille kirjoittamasta oppikirjasta vuodelta 1860. Mistä näkyy, että teksti on tarkoitettu lapsille? (syksy 2011 tt tehtävä5) 

5. Mitä romantiikan ja realismin piirteitä on Maria Jotunin novellissa Untako lienee? (kevät 2012 tt tehtävä 3) 

6. Miten kertomusmuoto tukee Rapalan markkinointitekstin tavoitteita? (syksy 2014 tt tehtävä 3) 

7. Reportaasissa sekä teksti että kuvat ovat tärkeitä. Erittele niiden suhdetta Jussi Sippolan ja Benjamin Suomelan reportaasissa Kuolemaantuomittu Pelkosenniemi juhlii. (syksy 2015 tt tehtävä 2) 

8. Aika on keskeinen kerronnan keino. Erittele tämän keinon käyttöä E. Hemingwayn novellissa Vanhus sillankorvassa. (kevät 2016 tt tehtävä 1) 

9. Aurinkoa kutsutaan K. A. Tavaststjernan romaanikatkelmassa aamun kuningattareksi. Kuvaile sen roolia tekstissä. (syksy 2016 tt tehtävä 2) 

10. Katkelma aloittaa J. Steinbeckin romaanin Hyvien ihmisten juhla. Millä tavoilla kertoja esittelee siinä miljöötä? (kevät 2017 tt tehtävä 1) 

11. Referoi J. Enrothin artikkelin Tullako vai eikö tulla? Referoi keskeinen sisältö 140-180 sanalla. (syksy 207 tt. Tehtävä 5) 

Katso Abitreeneistä myös lukutaidon yo-kokeen tehtävät syksy 2018, kevät ja syksy 2019. 

Tutki Serto-mainoksen keinoja (audiovisuaalisia keinoja ja tekstin keinoja)
https://vimeo.com/354895132

Sarjakuvan keinot

SARJAKUVAN ILMAISUMUODOISTA

(Lähteenä Heikki Jokisen artikkeli  ”Klonk ei ole vain klonk” teoksessa ÄOL:n vuosikirja XLIX ja Särmä, tehtäviä 3)

-Sarjakuva on visuaalinen taidemuoto. Katsoja, lukija näkee ja tulkitsee kaiken silmiensä avulla. Sarjakuva yhdistää kuvan ja sanan. Sarjakuva hyödyntää myös elokuvan ilmaisukeinoja.

-Sarjakuvaa käytettään sekä tarinan kerrontaan että tiedon välittämiseen (esim. hyötysarjakuvat).

-Sarjakuvan ilmaisu on joustavaa. Tapahtumien järjestys, nopeus, äänet, painotukset jne. ovat lukijan määriteltävissä ja tulkittavissa. Kerronnan eri  tasot ovat päällekkäin (tekstit, kuvat, tehosteet, merkit)

-Lukija näkee kaikki ruudut kerralla.

-Sarjakuva vihjailee, ei kerro kaikkea. Lukija tulkitsee myös sen, mitä ei kerrota, havaitsee kerronnan sävyt. Sarjakuvassa kerronta ja liike tapahtuvat myös kuvaruutujen välissä. Lukija täydentää aukot ja muodostaa liikkeen mielessään.

Sarjakuvatermejä:  puhekupla, ajatuskupla, albumi, strippi, ruutu, kuva, hahmo, kieli, sankari, antisankari, supersankari, manga, värit, piirrosjälki, kynän jälki, sommittelu, liike, symbolit, merkit, ääniefekti, vauhtiviiva, tarina

-strippi = muutaman ruudun mittainen sarjakuva

-sarjakuvanovelli = muutaman sivun pituinen sarjakuva, jossa on juonellinen tarina

-sarjakuvaromaani=pituutensa ja vaativuutensa perusteella romaaniin rinnastuva sarjakuva

Sarjakuvan ilmaisukeinoja: (tässä yleispiirteitä, mutta huomaa kunkin sarjakuvan persoonalliset piirteet)

-Tarina. Kenestä tai mistä sarjakuvassa kerrotaan? Mistä osista tarina koostuu? Huiput, käänteet, ratkaisut. Henkilöiden erittelyä. Aika ja miljöö.

-Kuvien ja tekstin suhde. Miten tarinaa kuljetetaan kuvan ja tekstin välityksellä? Millaisia aukkoja jää? Missä tekstiä on? (puhekuplissa, ajatuskuplissa, äänitehosteina, muualla) Viekö teksti tarinaa eteenpäin? Onko dialogia, ajatuskuplia? Miten kuva ja teksti täydentävät toisiaan? Millaista on sarjakuvan kieli? Puhekieli on kirjoitettua yleiskieltä typistetympää, päälausevoittoista, käyttää vähemmän substantiiveja ja abstrakteja sanoja, enemmän adverbeja ja konjunktioita.

Kuvakerronta

-Sommittelu. Mistä osista sarjakuva koostuu? Millaisia kuvakokoja ja kuvakulmia on? Kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan? Vaihtuuko näkökulma?

-Piirrostyyli. Millä adjektiiveilla kuvailisit piirrosjälkeä? Onko sarjakuivassa värejä? Miten nimeäisit tyylin ja sävyn?

-Kuvat ja tekstit kuvaavat myös aikaa, tilaa, liikettä ja ääniä

-Ruutujako, ruutujen väliset linjat, kuvien vaikutussuunnat

-Kuvakulmat, niiden vaihdokset

-Kuvakoot, niiden vaihdokset

-Värit, kuvan tummuus tai valoisuus

-Syvyysvaikutelman käyttö

-Mahdolliset symbolit

-Muut graafiset osat; äänitehosteet ja onomatopoeettiset ilmaisut, jotka pyrkivät jäljittelemään kuvaamaansa ääntä sekä kirjainmerkkien että piirrostapansa kautta.

Sarjakuvan tulkinta

-Millaisen kuvan maailmasta, ihmisistä, elämästä sarjakuva välittää? Mikä on sen keskeinen idea? Millaisia arvoja ja asenteita tuo ilmi? Mikä on sarjakuvan tavoite?

Harjoitus
Harjoittele vanhalla yo-tehtävällä, kevät 2014 tekstitaito, tehtävä 4:
Mitä Juba Tuomolan Viivi ja Wagner -sarjakuvat (s. 7) kertovat sukupuolten välisestä kommunikaatiosta?

Kultainen vasikka

Löydät Jotunin näytelmän Kultainen vasikka myös täältä.http://www.lonnrot.net/etext.html#Jotuni
Lue Liinan repliikkiin "Ei ole varaa" asti.
Millaisen kuvan rakkaudesta ja avioliitosta katkelma välittää? Tee muistiinpanot.

Kerronta (kerrontatekniikka)

Kertoja

-Minkätyyppinen kertoja on: minäkertoja, kaikkitietävä, osittain kaikkitietävä, ulkopuolinen; vaihtuuko kertoja; kenen näkökulmasta kertoo, vaihtuuko näkökulma; miten suhtautuu henkilöihin ja tapahtumiin, mihin keskittyy, mitä jättää kertomatta; kommentoiko kerrontaansa; onko luotettava?

- Näkökulmat

Kerronta
(myös kertoja kuuluu kerronnan erittelyyn)

-Aikasuhteet: tapahtuma-aika, tapahtumien kesto, aikatasot (kronologinen eteneminen, takaumat, ennakoinnit, hyppäykset, aukot ajassa, nopeutukset, hidastukset)

-Miljöö: tapahtumapaikka, miten miljöötä on kuvattu, miten miljöön kuvaus liittyy tunnelmaan ja henkilökuvakseen; sosiaalinen miljöö?

-Kerrontamuodot: suora kerronta, epäsuora kerronta (eläytymisesitys), kuvaus, kohtaus, dialogi, tajunnanvirta

-Kieli ja sävy: miten kertoja kertoo, millaista kieltä ja sävyä käyttää?

-Motiivit: toistuvat tilanteet, esineet, käyttäytymistavat; mitä niillä halutaan tuoda esille? (toistuva elementti, johon lukija kiinnittää huomiot: esinemotiivi, johtomotiivi=toistuva asia, henkilömotiivi=tietty ihmistyyppi tai –luonne, tilannemotiivi= tietty, merkittävä tilanne toistuu)

-Intertekstuaalisuus: onko suoria tai epäsuoria viittauksia muihin teksteihin; miten ne vaikuttavat?

-Kertomuksen rakenne: alku, keskikohta, huippu, loppuratkaisu
-Miten kerronnassa rakennetaan jännitettä?

Kertojan erittelyä

KERTOJAN ERITTELYÄ (lähteinä Käsikirja, Kieli ja tekstit 2, Piste 8). katso myös oman oppikirjan Särmän tiedot aiheesta.

Kertoja  tulee tarinassa esille esim. seuraavilla tavoilla:

-kertomalla tapahtumapaikan tai kuvaamalla sitä

-määrittelemällä liikkumista tarinan ajassa

-nimeämällä tarinan henkilöitä

-määrittelemällä tarinan henkilöiden olemusta ja luonnetta

-raportoimalla sellaista, mitä henkilöt eivät ajattele tai sano

-tulkitsemalla ja kommentoimalla kertomaansa tarinaa sekä esittämällä yleistyksiä henkilöistä ja tapahtumista

-puhuttelemalla lukijaa

-Kertojan läsnäolon, havaittavuuden aste vaihtelee, kertojia voi olla yksi tai useampi = moniääninen kertoja

- kertojan asema kerrottuun voi pysyä samana tai kertoja voi vaihtaa asemaansa, tarkkailukulmaansa kerronnan eri vaiheissa = näkökulmatekniikka, fokalisaatio

-kertoja  voi  selostaa toimintaa; keskittyä tarkkaan kuvailemiseen; siirtyä syrjään, antaa tilaa dialogille
-kertoja voi paljastaa suhtautumisensa kuvattaviin henkilöihin ja tapahtumiin

-kertoja voi olla osallinen tarinan tapahtumiin, esimerkiksi minäkertoja

-kertoja voi tarkastella tapahtumia ulkopuolelta = tarinanulkoinen kertoja, kaikkitietävä kertoja, osittain kaikkitietävä kertoja

-kertoja voi tuoda itseään esiin, kommentoida = näkyvä kertoja, subjektiivinen kertoja, kommentoiva kertoja (metafiktiivinen)

-kertoja voi selostaa vain ympäristöä ja kuvata henkilöiden tekoja kommentoimatta, olla huomaamaton = näkymätön, häivytetty, objektiivinen kertoja – äärimmilleen vietynä silloin, kun kerronta etenee dialogeina ja henkilöiden luonne tulee esiin vain heidän oman puheensa ja toimintansa kautta

- kertoja voi olla suhteessa kuvattavaansa etäällä, jolloin tekee havaintoja matkan päästä, sivusta

-kertoja voi olla eläytyvä kertoja, joka tulee lähelle kuvattavaansa ja eläytyy tämän ajatusmaailmaan, jopa samaistuen

Luotettava tai epäluotettava kertoja

Proosan keinoja

Lue Joonas Konstigin novelli Pajunkissat. (abitreenit kevät 2014 esseekoe s.6-8)
https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/aidinkieli_esseekoe_kevat_2010.pdf
Tutki novellin henkilösuhteita.

Henkilöt ja heidän kuvauksensa

-päähenkilö tai keskushenkilöt

-sivuhenkilöt

-taustahenkilöt
-tilanne, kunkin tavoitteet

-henkilöiden väliset suhteet, vastakkainasettelut, jännitteet, konfliktit

-henkilöiden kehittyminen, muuttuminen

-millä keinoin henkilöitä on kuvattu (”tarkastele henkilökuvausta”)

Vuorovaikutuksen tarkastelua

Kun tutkit vuorovaikutustilannetta, erittele seuraavia asioita:
-Taustat: tekstilaji, tekstin nimi, tavoite, kohderyhmä?
-Mikä puhetilanne tai tekstilaji on kyseessä? Aika ja paikka? Keitä on mukana?
-Vuorovaikutus tilanteessa: Millaiset ovat osallistujien suhteet vuorovaikutuksen perusteella? Ketkä puhuvat ja miten, millaista puhetapaa käyttäen? Mikä on sävy ja tunnelma? Miten vastavuoroista viestintä on? Annetaanko palauteta, reagoidaanko? Kunnioitetaanko toista osapuolta? Tehdäänkö yhteistyötä? Miten ennakointi ja mahdollinen ohjailu näkyvät? Mitä rooleja ja statuksia osallistujilla on? (rooleista esimerkkejä oppikirjassa s. 421, esim. empaatikko, narsisti, jääräpää, kriitikko. johtaja, kuuntelija, sivuun jääjä, keventäjä;  statuksista esimerkkejä oppikirja s. 422) Mitä nonverbaalinen viestintä kertoo?
-Mitä kulttuuripiirteitä näkyy?
-Painottuuko eetos (puhujan persoona, moraalinen luonne), paatos (tunnevetoaminen, suostuttelu), logos (järkeen vetoaminen, perustelut)?
-Mitä arvoja ja asenteita välittyy?
Jos on kyse yleisölle puhumisesta, mitä oletuksia tehdään yleisöstä?
-Onko vuorovaikutus onnistunutta?

Harjoitus: äidinkielen tekstitaidon koe kevät 2014 tehtävä 2.
https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/tekstitaito_k_2014.pdf